Herra Humppa käväisi eilen näyttelykehässä Messukeskuksessa Helsinki Winner 2011 -näyttelyssä. Tuomarina Jaana Hartus, joka on aikoinaan Humpalle antanut ensimmäisen sertin :). No nyt Humppa ei ollut oikein Jaanan mieleen. Tuomari oli sitä mieltä, että Humppa on ollut 'hieman ruoka-aikaan kotona' . Humppa, joka on niin ronkeli ja ollut aina linjakas ja hoikka mies! Otin tämän kyllä aika raskaasti. Nyt menee tarkkailuun molempien poikien ruokailut ja liikunnat, koska myöskin Repeli on saanut huomautuksia kylkimakkaroistaan. Nämähän ei siis juuri mitään edes syö, eli kenties liikuntaa olisi vähän lisättävä... Tai sitä herkkujen tarjoilemista ruokapöydästä vähennettävä. Mun pullasorsat.

Humpalle siis kuitenkin arvostelu:
Pitkälinjainen, erinom. tyyppiä oleva uros. Keskivahva luusto. Hyvämuotoinen ilmeikäs pää. Riittävä runko. Hieman pitkä lanneosa. Hieman niukat etukulmaukset. Tyypillinen takaliikkuja.
VAL-ERI

Meille ei muuten kuulu edelleenkään mitään uutta.
Repe on aika hauska nuorimies. Tokotreenejä tehdään hiljalleen, ja opetellaan arkea. Muuten hän vain kasvaa ja kehittyy ja keräilee kokemuksia. Meidän laumaan Repe on sopeutunut hienosti. Vähän se on sellainen säikky ja helposti reagoi asioihin ensimmäisenä väistämällä, mutta uskon että kun huomaa ettei moinen toiminta auta, rohkaistuu tästä kyllä. Se ei muuten vaikuta kamalan pehmeältä tai aralta, eli antaa pojan keräillä vähän elämänkokemusta.

Humpasta sen sijaan on tullut niin ihana. Eilen meillä tuli messariin lähdön kanssa kamala kiire, ja viime tipassa jätin häkin matkasta kokonaan. Humppa ei ole koskaan ollut näyttelyssä ilman häkkiä, kun se stressaa tilanteita aika paljon ja on muutenkin suht rasittava matkakaveri. Mutta mitä vielä, eilen se todisti aikuistuneensa kyllä toden teolla. Humppa oli kehän laidalla ihanan lunkisti, moikkaili tuttuja eikä ollut edes päivän jälkeen sanottavasti väsynyt. Humppa on jotenkin liikuttava kun se tukeutuu ihmisiin niin kovasti. Näyttelyssäkin se selvästi purki stressiään heittäytymällä rapsutettavaksi ja kaikkien kaveriksi.
Jotenkin Humppa on kyllä nyt, lähes 5-vuotiaana, aikuistunut. Ehkä Repen tulo on vaikuttanut siihen, tai sitten Sari on vihdoin laittanut ne jälkitoimituksena luvatut aivot tulemaan. Se on arjessa niin helppo ja mukautuvainen koira, ja vaikka stressaileekin asioista, niin se ei koskaan protestoi vaan mukautuu kyllä aina siihen mitä siltä pyydetään. Humpalle lauma on kaikki kaikessa, ja luulen, että tämä vähän isompi lauma sopii sille hyvin. Humppahan otti aika raskaasti viimeisimmän muuton ja sen, että asuimme kahdestaan. Helsinkiin muutto on myös tehnyt Humpalle niin hyvää, kun on ollut pakko opetella lenkkeilemään ihmisten ilmoilla hihnatta, ja tulemaan muiden koirien kanssa toimeen. Pitkään aikaan ei ole myöskään ollut mitään ongelmia lasten tai muiden uroskoirien kanssa. Tulipas Humpalle pitkä kiitosvirsi, mutta hän on sen kyllä ansainnut . 

Harrastusten osalta ollaan oltu kamalan laiskoja. Hallivuoro on onneksi kerta viikkoon, ja jotain pientä touhuillaan satunnaisesti kotona. Hyvin pientä, ja hyvin satunnaisesti. Repe kasvattaa aivoja ja Humppa odottelee koepaikkaa avoimeen, niin ei oikein ole edes mitä treenata... Tekosyitä tekosyitä. Vähän on ollut muut jutut viime aikoina mielessä, mutta onneksi koirat sopeutuvat välillä myös kotikoiran elämään .

 Tänään oli vuorossa toinen pentunäyttely, Lemmikkimessuilla Helsingin messukeskuksessa. Tuomarina oli Veli-Pekka Kumpumäki, ja kävi kuten pelkäsinkin, Repe veti tuomarista ihan kunnon koomat, eikä olisi antanut koskea itseensä ollenkaan. Repellä on vähän ongelmia miesten kanssa (tullut kenties omistajaansa ), ja joitakin miehiä se pelkää kamalasti. Kaikki oli hyvin, käytiin harjoittelemassa kehässä ja Repe oli oma reipas itsensä. Heti, kun tuomari lähestyi, se veti jarrut pohjaan, eikä seisomisesta tullut yhtään mitään.
Annetaan siis Repelle vähän aikaa kasvattaa aivojaan, ja yritetään tavata mahdollisimman paljon erilaisia miehiä. 

Arvostelu tänään:
7,5kk. Vielä kovin arka + epävarma. Kapeapäinen urospentu, jolla hyvät rungon mittasuhteet. Kuono-osan tulisi olla vahvempi ja otsapenkereen selvempi. Sopiva luusto. Kapea jäntevä runko. Häntä nousee liikkeessä, vaikuttaa hieman pystylanteiselta. Hyvä turkin laatu. Väistää, eikä anna koskea. Tarvitsee lisäharjoitusta. Liikkeisiin toivoisin lisää ulottuvuutta, erityisesti takaa.

In English...

Repe attended to his second puppy show today in Helsinki. Repe has little problems with men, and today he was really scared of the judge.

7,5 months. Still very shy + unsecure. Narrow headed male, good body proportions. Muzzle should be stronger and stop should be more clear. Good bone. Narrow, muscular body. Has a little high tail in move. Seems little short on croup. Good coat texture. He doesn't let to touch, needs more training. I'd hope more reach on move, specially in rear.

Repe starttasi näyttelyuransa tänään pentunäyttelyssä Lohjalla, tuomarina Maija Sylgren.
Repe käyttäytyi koko päivän oikein mallikkaasti, ensin ihmetteli selvästi tilannetta ja paikkaa, intoili kovasti muiden koirien perään ja joku vieras tätikin sitä halaili kun silmä vältti. Sitten kuitenkin rauhoittui ja kehässä oli kuin vanha tekijä, seisoi hienosti pitkät pätkät paikallaan, ja ravasikin ihan nätisti. Eihän tuo Reiska tässä vaiheessa mikään maailman kaunein koira ole, ja tämän päivän lookilla irtosi tänään 2. sija baby-pojissa. Arvostelu on kuitenkin ihan kivaa luettavaa:

6kk oikeat rungon mittasuhteet omaava urospentu. Oikealinjainen pää. Hyvät korvat. Silmät voisivat olla soikeammat. Oikea purenta. Hyvä kaula. Hyvinkehittynyt rintakehä. Hieman niukasti kulmautunut edestä & takaa. Hieman jyrkkä lantio. Liikkuu takaa ahtaasti, muutoin ok. Oikea karvanlaatu. Kaunis väri. Esitetään hyvin.

Shortly in English...

Repe started his show career in unofficial puppy show today, border collie puppies were judged by ms Maija Sylgren. Repe was 2nd in baby class. And the judging freely translated in English:

6 months male puppy with correct proportions. Correct head lines. Good ears. Eyes could be more oval. Correct bite. Good neck.Chest well developed. A bit poorly angulated in front & rear. Moves close behind, otherwise ok. Correct coat. Beautiful colour. Nicely presented.

 Repe rekattiin Kennelliittoon muutaman kuukauden odottelun jälkeen, ja hänen varsin vähäisiä tietojaan voi tarkastella täällä. 
Repe oli tullessaan pentuerekisteröity American Kennel Clubiin vaikka tulikin Kanadasta, ja sille piti vielä tilata AKC:sta varsinaiset paperit ennen niiden lähettämistä Kennelliittoon. 

Tokossa on aloiteltu talvikautta, treenaillaan kerran viikossa omalla porukalla Agimestassa. Humppa opiskelee ylempien luokkien liikkeitä, joista suurin osa on jo jonkinlaisella mallilla. Kovasti on toki hommaa, mutta eipä me ihan hetkeen olla voittajaan vielä menossakaan. 
Repe on käynyt hallissa aistimassa tunnelmaa, ja talvi taidetaan keskittyä leikkimiseen ja häiriössä tekemiseen. Pikkumies ottaa kovasti häiriötä toisista koirista, eikä hallissa tahdo kyllä ajatukset pysyä koossa ollenkaan. Repe ei taistele leluilla lainkaan samaan malliin kuin Humppa tuon ikäisenä, leikkii kyllä ja on kiinnostunut, mutta kunnon taistelua ja intohimoa leikkimiseen saadaan sille vähän rakennella. 
Repelle on ajettu myös jälkiä, ja yritetään saada ne hyvälle mallille, ja sitten talveksi hautumaan. Nyt on otettu muutamia tyhjiä askelia ja kulmia mukaan, eikä sen enempää uutta tälle syksylle otetakaan. Hieman meinaa mennä hössötykseksi välillä Reiskan jäljestys, mutta kaikenkaikkiaan ihan kivasti on homma edistynyt. Viestiäkin Reiska pääsi kokeilemaan viime viikolla, ja juoksikin sitä ihan mallikkaasti noin ensimmäiseksi kerraksi. Ehkä sitäkin kokeillaan vielä. 
Pääasiassa Repe on kuitenkin opetellut arkea meidän laumassa. Luoksetulot on vahvistuneet oikein hyvin, ja sitä uskaltaa jopa jo pitää välillä vapaanakin. Edelleen olen oikein tyytyväinen hankintaani, Repe on osoittautunut vilkkaaksi, ahneeksi ja reippaaksi tapaukseksi. 

Agilityt on tällä hetkellä valitettavasti tauolla. Seuran talvihallivaraukset meni vähän puihin, eikä tämän hetkinen treeniaika sovi minun aikatauluun ollenkaan. Agimestassa on kuitenkin vähän muistuteltu keppejä ja kontakteja, ettei asia aivan pääsisi unohtumaan. Toivottavasti keväämmällä päästään treenaamaan ja kenties siis ensi kesänä kisoihinkin. Hypythän Humpalla kosahti loppukesästä ihan tosissaan, eli hyppytekniikkaakin pitäisi jossain vaiheessa treenata.

Vietettiin poikien kanssa mukava viikko mökillä. Eilen kotiuduttiin ja tänään suunnattiin UMN:n tokokokeeseen Espooseen. Vähän jänskätti, miten Humppa väsyneenä jaksaa tokottaa ja kun Repekin oli mukana kisaturistina, mutta eipä siinä ongelmaa ollut. Meille hyväksi havaittuun tapaan löin Humpan kehän laitaan puuhun kiinni, ja otin sen sieltä vasta ihan vähän ennen suoritusvuoroa. Tuomarina oli tänään Hannele Pörsti.

Paikallaolosta meinattiin myöhästyä. Ilmoittautumisessa erikseen sanottiin, että luokkaan on tullut yksi koira lisää, ja paikallaolot tehdään kahdessa erässä. Vaan eipä tehty, yhtäkkiä huomasin että meidän jälkeinen numero on menossa kehään, äkkiä koira mukaan ja menoksi . Humppa ei tajunnut kyllä liikkeen alkaessa ollenkaan mikä on homman nimi, mutta taisi se siinä 3 minuutin aikana sitten valjeta. Paikallaolosta 10.
 

Yksilöliikkeet suoritettiin kummallisessa järjestyksessä, mikä oli ehkä ihan hyväkin juttu. Ainakin itselle kivaa vaihtelua.

Ekana luoksetulo. Hieno stoppi, vähän törmäsi lopussa ja pelotti että ennakoi lopun, mutta siitä 10.
Sitten liikkeestä maahanmeno. Seuraaminen aika kammottavaa ja varmaan hitaasti meni. Siitä 8.
Seuraaminen oli kyllä ihan hirveetä muutenkin. Ääntä lähti ja intoa oli ihan liikaa. Astuin taas Humpan varpaillekin, mistä haukahti. Huoh. Pisteitä 7.
Liikkeestä seisominen myöskin kamala, taas seuraaminen syvältä ja ei se pysähdyskään mikään salamannopea ole. 7.
Hyppy meni hienosti, Humppa jopa suostui istumaan ihan suosiolla. 10.
Kaketkin onnistui, vaikka ne pelotti eniten. Nää on kyllä jännät kun koirasta näkee että sen tekis niin kovasti mieli ennakoida, ja itsehän en pysty hengittämään koko liikkeen aikana ollenkaan . Eka nousu oli tosi epävarma ja hidas, mutta muuten oikein nätit. 10.
Nouto tänään myöskin ihan siisti. Olin just saanut liikkurilta kapulan käteen kun tuomarin puhelin soi, ja hän toki vastasi siihen. Siinä sitten seisoskelin hyvän tovin koira asemissa ja noutokapula kädessä ja odottelin, että rouva malttaa lopettaa puhelunsa... Saalisti kapulaa eikä olis taaskaan halunnut irrottaa, tästä 9.
Kokonaisvaikutukseen vaikutti selvästi tuo seuraaminen, sekä se että tuomari ei tainnut tykätä kun säntäilin niin viimetipassa kehään. Siitä 8.

Pisteitä kertyi yhteensä mukavat 180, AVO1 ja luokkavoitto. Hurraa Humppis ! Humppa on varmaankin lukenut sääntökirjaa, kun osasi noin hienosti ottaa kympit tärkeistä liikkeistä. Ei sen seuraamisen kai niin väliä...

Seuraamisen kanssa olen kyllä aivan pulassa, ei niin mitään hajua mitä sille voisi tehdä. Se nyt kuitenkin on selvää, ettei tuolla esityksellä kovasti ole ylempiin luokkiin asiaa... Muuten jäi kyllä kiva fiilis. Aika paineistuneelta vaikutti Humppa kun kaikki seuraamisliikkeet tuli peräkkäin, mutta sai jotenki itsensä kuitenkin purettua. Vähän pyöri ja hyöri kehässä, ja sivulle sai ottaa aika kovilla käskyillä. Mutta on siitä tullut kiva kisakaveri. Tekee innolla, ja just kuten on opetettu. Kai me vielä yritetään sitten talvelle kokeita katsoa, jos vaikka säkällä sais koularin nimen eteen. Olishan se nyt jotain, Humpalle tokokoulari!

Repemies se kasvaa ja kehittyy. Ekaan pentunäyttelyyn lähti ilmo, ja sen kunniaksi hän alkoi kasvattaa varsin kiharaa turkkia selkäänsä. Viimeisestä mädästä maitohampaasta päästiin eroon, ja hymy näyttää oikein viehättävältä.
Eilen treffattiin Jyväskylässä Tiinaa sekä samanikäistä bortsuneitoa Piikaa (Alice vom Skuddenhof) ja Kilju-malikkaa. Oli hauskat raparallit, ja saatiin kuviakin. Suurkiitos Tiina seurasta ja kuvista!!

 Repe-epeli kävi perjantaina toisilla rokotuksillaan. Pari viikkoa kun odotellaan, niin ollaan valmiita kisakentille - siis rokotusten puolesta. Mulla osa-alueilla saattaa vielä himppasen olla opittavaa... Painoa Repellä oli eläinlääkärin vaa'alla 13,6 kg. Hampaat ovat vaihtuneet yhtä alakulmuria lukuunottamatta. Hammas heiluu kovasti mutta ei irtoa, vaikka uusi hammas kasvaa kovaa vauhtia vieressä. Jonkin aikaa tuota vielä katsellaan, mutta ellei ala irrota, käydään lääkärillä otattamassa pois.
Repe on ajanut jälkeä suht ahkeraan, ja on aika hyvin perillä nakkien syömisestä. Tämä syksy on tarkoitus ajella lyhyttä nakkijälkeä nurtsilla, ja tehdä pohjia ja motivaatiota jatkoon. Myös temppuja on vähän naksuteltu, ja käyty muutama kerta leikkimässä kentällä. Repe ei ihan niin luontevasti leiki kuin Humppa, eikä asiaa auta, että Humppa on mustis ja väijyy Repelin leluja. Edistystä on kuitenkin tapahtunut kovasti lyhyessä ajassa, eli eiköhän tuolle ihan kunnon leikki vielä saada aikaan.
Viime päivinä Repe on keskittynyt karkailuun. En ole kovin ilahtunut huomatessani, että omistan koiran jolla ei todellakaan ole ongelmia irrota kauaskin, ja joka ei välitä luoksetulokutsuista tuon taivaallista. Eilen se toikkaroi tiellä jossa on 80km/h rajoitus, aikansa tiellä poukkoiltuaan ampaisi tien yli metsään. Siellä se sitten makasi mättäällä ja odotteli että haen sen pois. Se ei jahtaa mitään eikä lähde minkään hajujen mukana, kunhan vaan juoksentelee. Ja kun juoksentelu on huomattavasti palkitsevampaa kuin namit, on luoksetulon opettaminenkin vähän haastavaa... Noh, elämälle kiitos flexistä . Viime viikon aikana Repestä myöskin kasvoi miäs. Muutaman kerran näin sen nostavan jalkaa, ja eilen se selvästi merkkaili lenkillä. 

Humpan kanssa oltiin viikonloppu Koiviksen agitehokoulutuksessa, kouluttajana Katja Ojansivu. Viime aikoina on päästy tosi huonosti treenaamaan, joten oli kyllä mukavaa mennä esteille. Ja hyvin Humppa tekikin, sitä ei onneksi treenitauot pahemmin haittaa. Tehtiin ihan perusjuttuja; vähän kontakteja, kepeille sisäänmenoa, jotain ohjausjuttuja. Hyvät treenit saatiin aikaan molempina päivinä ja hyviä vinkkejä jatkoon. Rimoja on Humppiksella tullut muutamissa viime treeneissä roppakaupalla alas, joten sitä täytyy nyt pohdiskella. Jumissahan Humppa on aina, mutta ehkä olisi hyvä tarkistuttaa ettei mitään isompaa kremppaa ole, liikkeessä en kyllä ole huomannut mitään vaikka aika tarkkaan sitä tulee syynättyä. En ole kylläkään yhtään varma, tietääkö Humppa ettei rimoja olisi sopivaa tiputtaa... eli roiskimista ei pitäisi myöskään radoilla hyväksyä. Talven teemaksi otetaan hyppytekniikka, sikäli kun päästään lämpimään treenaamaan.

Jälleen tokoiltiin piirinmestaruuksista Tuomarinkartanolla, viimevuotiseen tapaan Koiviksen joukkueessa. Sähläsin työvuorojen kanssa ja oli vielä muutama päivä sitten vähän epävarmaa päästäänkö koko kokeeseen, mutta järjestyi sitten kuitenkin.
Tuomarina oli Pernilla Tallberg, ja linja pikkuisen erilainen kuin viime kokeessa . Humpalla (minusta puhumattakaan) kun on noita ongelmia vähän joka osa-alueella, niin saatais kyllä aika reippaasti suoriutua oman tasomme yli, että tällaiselta tuomarilta mitään kunnollisia pisteitä voitais saada. Saa siis olla sangen tyytyväinen tämän päivän suoritukseen. Humppa olikin taas ihan kiva, onhan se semmonen Humppa, mutta minkäs teet.

Paikallaolo 9 - sählättiin vähän alussa ja piste lähti mun mokailuista. Ei pitäisi väittää olevansa valmis jos ei sitä oikeasti ole. Makasi nätisti eikä ilmeisesti edes haistellut, kun siitä ei huomautusta tullut.
Seuraaminen 7 - seiskan seuraamisesta saa seiskan! No comments.
Liikkeestä maahanmeno 7 - annoin törkeän ison käskyn ja silti meni tosi hitaasti. Tätä vois kyllä joskus treenatakkin, ei luulis että bordercollielle olis täysin mahdotonta tehdä edes vähän vikkelämpää maahanmenoa.
Luoksetulo 8 - valui ihmeellisen paljon.
Liikkeestä seisominen 6,5 - tätäkin vois joskus treenata. Alun seuraaminen oli todella syvältä, kun kulki varmaan metrin edellä, ja pysäytys oli kuin hidastetusta filmistä.
Nouto 6 - tehtiin järjestäjän kapulalla, jonkalaisella ei oo koskaan treenattu. Humpalle sattui joku juttu kapulalla, se lensi nenälleen kapulan taakse mutta kokosi itsensä ja lähti palauttamaan. Ja pureskeli... Eikä lopulta olis halunnut irrottaa kapulasta.
Kaket 9 - olin ihan varma että kaket nollataan tänään, kun eka istumaan nousu on ollut kaikissa treeneissä niin epävarma. Lisäksi välimatka oli takuulla yli 5m. Mutta hienot oli! Tuomarin mielestä olis saanut vähän nopeammin liikehtiä.
Hyppy 8 - istui ihan sikahitaasti, hyvä että istui ollenkaan. Ei selvästi ollut samaa mieltä esteen takana istumisesta.
Kokonaisvaikutus 8 - liikkeisiin nähden aika hyvä.

Yht 155p, II-tulos

No joo, olihan siellä liikkeestä seisominen ja nouto, jotka vähän korrektimmin suorittamalla olis ykkösen raja rikkoutunut nippanappa. Mutta jo toisessa kokeessa peräkkäin kokonaisuutena ehjä suoritus, ja molempien päät pysyi kasassa (ja kiinni). Varovasti uskaltaisin toivoa, että ne kaikista valtavimmat ongelmat olisi takana. Hyvin varovasti.

Reperee jatkaa Suomen valloitustaan, vaikka olenkin kuluvalla viikolla ollut pariin otteeseen laittamassa sitä takaisin Kanadan koneeseen. Se tekee pahojaan minkä ehtii, mutta on se sitten välillä myös niin kamalan suloinen... Sille on poljettu muutamia jälkiä ja vähän naksuteltu, eipä juuri muuta tässä vaiheessa. Humpan kanssa ne painii kovasti, vaikka Humppaa kyllä pentu leikkeineen ja riehumisineen välillä selvästi rasittaa. Kaikenkaikkiaan laumaelo sujuu silti varsin hyvin, ellei Repen pikku temppuja tässä yhteydessä muistella . Pienillä miehillä on pienten miesten harrastukset...

 

 Repe on ollut Suomessa 5 päivää, ja vaikuttaa kaikin puolin sellaiselta pennulta, minkä tilasinkin. Eilen se tuli mun ja Humpan kanssa kotiin vietettyään alkuviikon Kaisalla. Humppa ei kamalasti uutta kaveria arvosta, on kateellinen pennun leluista ja luista, ja selvästi sitä vähän muutenkin ärsyttää, että päivät huomion keskipisteenä ovat ohitse. Tykkää irvistellä ja komennella pentua, pentu suhtautuu onneksi nöyrästi, eikä kiusaa Humppaa.

Tänään käytiin lääkärissä. Repe on saanut Kanadassa kaksi nelosrokotetta ja rabieksen, mutta nelosrokotteet on annettu tosi nuorena, eikä niiden valmisteita ole tiedossa, eli ne annetaan Suomessa uudelleen. Rabieksenkin merkinnät oli vähän kummalliset, eikä sen valmisteesta oltu Apexilla kuultukaan, mutta vähän pitkin hampain eläinlääkäri suostui kuitenkin siirtämään sen Repen passiin ja allekirjoittamaan. Olen itse vähän hippi tässä asiassa, enkä mielelläni pentua rokottaisi "turhaan". Omasta mielestäni sille olis nyt riittänyt yksi nelosrokote, mutta valitettavasti se ei Kennelliitolle kelpaa. 
Vakuutusyhtiötä varten saatiin eläinlääkärin lausunto, kaikin puolin on terve pentunen. Laitettiin myös Frontline niskaan, sen jalasta löytyi jo alkuviikosta megaiso punkki täynnä hyvää kanadalaista verta. Painoa Repellä on nyt 20-viikkoisena 11,2 kg.

Repe vaikuttaa aika kovatahtoiselta ja itsenäiseltä kaverilta. Ääntä lähtee ja se huutaa kun sen jättää esim. boksiin yksinään. Eilen se oli meidän mukana agitreeneissä, eikä kyllä hetkeen lähde toista kertaa, kun huusi boksissaan koko treenien ajan. Vapaana sitä ei kamalasti uskalla pitää, kun se viipottaa ihan korvattomana minne sattuu. Aamulla se juoksi kovaa vauhtia naapurin pihaan pissalle . Tässä kotona jaksaa leikkiä ja touhuta lelujen kanssa. Koko ajan sillä on jotain suussa, Crocksit taitaa olla lempparit. Luut maistuu myöskin, ja ruokakuppikin tyhjenee paljon nopeammin kuin Humpalla.
Nyt olen loppuviikon vapaalla, mutta odotan innolla ensi viikkoa, kun pojat jää työpäivien ajaksi keskenään... Repellä on lainassa pentuaitaus, jossa se saa viettää yksinolot ainakin nyt aluksi. 

Eilen Repsu ajoi ensimmäisen jälkensä, ja saa varmaan jatkossakin evästää osan ruuistaan nurmikolta. Muuten harjoitellaan vaan elämää, luoksetuloja ja nakin syöntiä. Paperit pitäisi sille tilata, nyt se on vielä paperiton piski. 

Tänään saatiin vihdoin päätökseen projekti Humpalle kaveri.

Olen katsellut pentua jo muutaman vuoden, ollut yhteydessä kasvattajiinkin, miettinyt, jänistänyt, laittanut suunnitelmia jäihin... Suunnitelmissa oli ilman muuta ottaa pentu Suomesta, koirista joihin pääsee tutustumaan ja tutulta kasvattajalta. Vaan kuinkas kävikään.

Kesällä, yhden epäonnisen pentuprojektin haudattuani, eksyin jotakin kautta Bellaclanin sivuille ja löysin Parkerin, Noteworthy Prophecy In Timen. Se oli menoa sitten, ja tänään lensi Torontosta Suomeen Parkerin ja Follyhill Felicity Bellaclanin, Felicityn pentu Bellaclan Royal Affair, Repe. Projekti on matkan varrella kokenut monenlaista myötä- ja vastatuulta, ja olen todella onnellinen, että pentu on vihdoin kotona!

Ystäväni Pigga haki pennun Torontosta, jonne se lensi kasvattajan kanssa eilen Thunder Baysta. Kaisa lähti kentälle henkiseksi tuekseni. Tulimme terminaaliin kun kone oli laskeutunut, ja hetken päästä Pigga soittikin, että lähtee hakemaan koiraa. Sitten kesti... muutaman puhelinsoiton jälkeen liukuovien takaa kuului päättäväistä haukkua, ja lopulta Repe Repsulainen kärrättiin porteista ulos.
Repe asteli boksista ulos ja otti tilanteen haltuun. Kentältä ajeltiin Kaisalle, jonne pentunen jäi yökylään, kun itse teen muutaman yövuoron, että voin olla loppuviikon kotona.

Äkkiseltään tuntuu, että saatamme Humpan kanssa olla hieman lirissä. Repe on 4kk, ja se osaa haukkua, vinkua, hyppiä pöydille ja karata. Sen korvat taisi jäädä Kanadaan, eikä sitä haittaa vaikka vähän kielletään.

Repestä on varmasti luvassa lisää juttuja lähiaikoina. Tässä vaiheessa lähetän kuitenkin isot kiitokset Kaisalle kaikesta avusta ja tuesta, sekä ihan mielettömät kiitokset Piggalle, jota ilman Repe ei todellakaan olisi Suomessa! Mihin sitä joutuisi ilman hyviä ystäviä!

Ja tässä hän poseeraa, Repe 4kk:

Humpan kanssa tokoteltiin Malminkartanon sirkuskentällä, ja vihdoin se ykköstulos napsahti kohdalle. Onhan sitä odoteltukin, vuodesta 2008 lähtien . Oltiin varapaikalla, ja perjantai-iltana tuli puhelu, että paikka olisi vapautunut. Koska viikonlopusta oli muutenkin tulossa kamalan jännittävä, sanoin kauhistuksissani ensin että ei tulla. Pari minuuttia mietittyäni soitin kuitenkin takaisin, että tullaan jos vaan vielä mahdutaan. Ja mahduttiinhan me, ja hyvä niin.

Tuomarina Harri Laisi, ja pisteet seuraavanlaiset:

Paikkamakuu 8. Kaksi käskyä maahanmenoon, ja jäi todella vinoon. Katseli haikeana viereistä aussinarttua kun mentiin riviin, ja oli muutenkin paineistuneen ja poissaolevan tuntuinen. Olin ihan varma että nousee, mutta kerrankin Humppa yllätti positiivisesti.
Seuraaminen 8,5. Aika kamalaa, ihan meidän tasoista. Turpa pysyi onneksi suurimman osan aikaa kiinni, mutta muuten ihan perus-Humppaa.
Liikkeestä maahanmeno 9. Ihan ok kai, hidashan se on aina.
Luoksetulo 9. Hieno stoppi! Lopun perusasento vino.
Liikkeestä seisominen 9. Tämäkin ihan ok, olisko hitaudesta lähtenyt piste. Ei edes tepastellut taakse kävellessä.
Nouto 9. Tehtiin järjestäjän kapulalla (nykyään hyvä vaihtoehto, saalistaa omaa niin kamalasti). Ihan hieno, olisko tässäkin ollut vino luovutus.
Kaket 9. Ekaan vaihtoon kaksoiskäsky, muuten hieno. Ei sooloillut eikä temppuillut mitään.
Hyppy 9,5.
Kokonaisvaikutus 9,5.

Pisteitä 177,5, AVO1 ja sija 3./8.

Aika hienot pisteet noin Humpaksi, toki aika yläkanttiin kyllä kaikki. Väittäisin kuitenkin, että kirkkaasti 1-tulos olisi tullut tiukemmaltakin tuomarilta, kun virheitä ei juuri sattunut eikä ääntäkään lähtenyt.  Humppa kyllä tekikin hienosti, oli tosi kivassa vireessä, hiljaa, ja teki liikkeet just niinku osaa. Ei mitään temppuja tai pelleilyjä, eikä ennakoinut edes. Kivaa tietää, että se oikeasti osaa, kunhan sen saa tekemään.

Olen nyt parissa viimeisessä kokeessa vältellyt olemasta Humpan seurassa ennen suoritusta. Jännitti taas aivan järkyttävästi, aamulla hampaita pestessä meinasi laatta lentää. Koepaikalla laitoin Humpan puuhun kiinni ja odottelin itse toisella puolella kenttää. Tämä tuntuis toimivan, ei näin ota niin kamalasti musta painetta.